torstai 29. marraskuuta 2012

Sunnuntai-inspiraatiota

Viime sunnuntaina minulla oli vapaa iltapäivä. Ilma taisi olla hieman luotaantyöntävä, näin ainakin muistelen. Ei tehnyt mieli ulos, vaan sisään.  (Lue: en ollut erityisen sosiaalisella tuulella, halusin kääntyä hetkeksi sisäänpäin.)

Lukisinko jotakin, ajattelin, ja mietin sängyn vieressä lojuvia ja erikseen laatikkoon arkistoimiani luettuja naistenlehtiä. Kaikissa säilötyissä lehdissä oli jotakin, minkä halusin talteen. Olin joskus lukenut jostakin, että jotkut elämäntaito-oppaat ja -valmentajat suosittelevat kokoamaan lehdistä kiinnostavia ja inspiroivia kuvia – tai tekemään inspiraatiotauluja tai aarrekarttoja kuten korrektit alan termit ilmeisesti kuuluvat.

Niinpä hain olohuoneen lattialle lehtipinon, sakset, liimaa, teippiä ja A4-paperiarkkeja. Sen enempää metodiin syventymättä teippasin A4-papereita yhteen ja ladoin päälle kuvia. Tällaisia syntyi.


Näitä minulla on ikävä. Musiikkia, liikunnan iloa, oman kädenjäljen näkemistä. Hiuksiani.

Maisemia, joissa minun on hyvä olla. Metsä, ranta, mielikuvitus.

Eräs intohimo. Haluaisin kehittää viiniharrastustani professionaalimpaan suuntaan.

Eräs projekti...


Minulla oli aika kivaa.

P.S. Tuossa viimeisessä kollaasissa Armi Ratia edustaa esimerkillistä määrätietoisuutta, heittäytymistä ja vaistoa. Se nainen osasi kiteyttää. TJEU.



Kuvat: Trendi, Viini-lehti, Mondo, HS Nyt-liite, Aalto-yliopiston Aino-lehti, Fazerin F-asiakaslehti.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Lämpöiset ystävät

Syksyn hyytävät tuulet saavat kaipaamaan lämpöä ja pehmeyttä. Sitä huomaa juovansa glögiä melkein joka ilta ja hakevansa reilumman lämmittäjän miehen vaatekaapista, kun omat villatakit eivät tunnu riittävän mihinkään.

Lämpöisiä neuleita löytyikin tänään Filippa K:n ja muutaman muun merkin ystävämyynnistä aivan Helsingin eteläkärjestä. 



Meren syleilystä, paksun kivimuurin uumenista löytyi tämä ovi. 



Ja sen takaa yllättävän valoisa ja tilava showroom. Sekä iloisesti turiseva myyntimies.

Vaikka ystävämyynti kalskahtaa sanana omaan korvaani hieman kummalliselta – aivan kuin ystävät olisivat kaupan – löysin kuin löysinkin itselleni pari lämpöistä ystävää talven viimoihin.


Tämä komistus löytyi miesten valikoimasta.

Mukaan tarttui syksyisen murrettuja värejä: sammalenvihreää, viininpunaista, tummaa harmaata ja laivastonsinistä.


Tytöille sinistä, pojille punaista... Ja minä pidän molempia.

Parasta ystävämyynneissä on tietenkin hyvä laatu ja edulliset hinnat. Hyvä yhdistelmä etenkin työpukeutumiseen.


Rennon ryhdikäs jerseyjakku.
Pidän Filippa K:n yksinkertaisista leikkauksista ja laadukkaista materiaaleista, mutta hintaviahan merkin vaatteet tavallisesti ovat. 

Olenkin ostanut Filipan vaatteita lähinnä alennusmyynneistä. Kerran löytyi klassinen trenssi Tukholmasta -40 % hintaan. Mutta silloin pitää vain malttaa ostaa vaatteita väärään sesonkiin...


Suloinen nahkavyö irtosi viidellä eurolla.

Vai tulisikohan ystävämyyntien nimi sittenkin siitä, että niistä kuulee yleensä ystävältä? 
Psst...



sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Onni on...

... tehty aika yksinkertaisista asioista.

Esimerkiksi ruoanlaitosta ja beaujolais'sta miehen kanssa.

Kuvan lasit saattavat näyttää tyhjiltä, mutta minun maljani on täysi.

Rakkaudentäyteisistä marraskuisista häistä, joissa sai pyyhkiä silmäkulmia milloin liikutuksesta, milloin naurusta. 

Jatkoilla tooosi katu-uskottavasta riimien heittelystä kaverien kanssa.  


Uusi mekko!
Ja sitten täysin vapaasta sunnuntaista, jolloin on vapaa tekemään mitä vain. 

Kuten kävelemään käsi kädessä pizzalle Skifferiin.

Oih!

Kun syö pizzaa, jossa on mansikoita, vuohenjuustoa, rucolaa, basilikaa, orvokkeja ja pinjansiemeniä, ei paljon haittaa, jos päivä on yhtä harmaa kuin tänään.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Kuvioita kynsissä

Päätin kokeilla jotakin ihan uutta kynsiini. Nämä hyppysissä sormet ovat kiitäneet näppäimistöllä vikkelästi – kuin kukonaskelin!

Sally Hansen Salon Effects 240 Check it out.
Kynsitarrat (vai miksi näitä nyt kutsuisi) ovat todella kätevät. Ihan ensiksi valitaan tietysti jokin villeistä kuvioista, esim. käärmeennahka. Maksetaan n. 11 € ja mennään kotiin. Hetki ihmetellään ja sitten valitaan valikoimasta kuhunkin kynteen parhaiten sopiva leveys. Vähän fiilaillaan ja valmistellaan, mutta itse kiinnitys on sangen sukkelaa. 


Omat kynteni ovat sen verran röpelöiset, että kynsien lakkaus on tuskastuttavaa. Tasaisen pinnan saavuttaminen on joko mahdotonta tai kestää ikuisuuden lukuisine lakkakerroksineen. Tarrojen kiinnittäminen oli tähän hauskaa – ja nopeaa – vaihtelua. 

Kestävyys on myös ihan hyvä, ainakin nyt neljäntenä päivänä kiinnityksestä näiden kanssa kehtaa vielä kulkea. Tarrat poistan aikanaan kynsilakanpoistoaineella.


Aika hauskat minusta!

torstai 1. marraskuuta 2012

Ylihintainen ostoskori

Tänä syksynä on vihdoin saatu aikaan keskustelua K- ja S-ketjujen monopolista. Hallitus haluaa puuttua hintakartelliin, jonka kirpaisee kuluttajaa joka kauppareissulla. 

Päivittäistavarakaupassa on ollut helppo nostella hintoja sulle–mulle-periaatteella, kun sekä K- ja S-ketjut kumpikin ylittävät 30 prosentin markkinaosuuden.  Kilpailulainsäädännössä kielletään määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, jollaiseksi nykyhinnoittelun voi laskea. Jännityksellä odotan vaikutuksia kauppakuitin loppusummaan.

Suomen hinnat ovat pöyristyttäviä, mutta jotenkin sen arjessa unohtaa, kun leipää on saatava pöytään joka tapauksessa. Ulkomailla on ihmeellistä käydä ruokakaupassa jo valikoimien tähden, mutta ovathan hinnatkin aika eksoottisia. Hiljattain ostin berliiniläisessä ruokakaupassa kaksi 0,5 l Berliner kindl -olutta, tuoremehun ja Rittersport-suklaalevyn. Selvisin tästä kauppareissusta kolmella eurolla. Ei ihan onnistuisi näillä leveyksillä.

Mites kotikulmilla?

Lähikauppojani ovat K-supermarket, K-market ja Alepa. Päätin toteuttaa pienen hintavertailun seuraavilla ostoksilla:


Halvimmalla ostosreissusta selvisi Alepassa, jossa loppulasku oli 9,48 €Isompi K-Supermarket, jota olen valikoiman takia pitänyt kalliina, pärjäsi perustuotteissa yllättävän hyvin: kukkaro keveni 9,96 eurolla. Piskuinen K-market sen sijaan ylsi pöyristyttävään 12,27 euroon. 

Hintaeroa kalleimman ja halvimman välillä oli 2,79 €. Olen aina pitänyt pientä kulma-K-kauppaa kalliina, mutta yllättävän ison hintaeron sai aikaan jo tällä viiden tuotteen valikoimalla – leikkeleestä ja maitolitrasta tuli noin euron ero kummastakin.

En nyt tässä halua asetella Hannu Karpon viittaa harteilleni, mutta väärinhän tämä on. Raha vaihtaa omistajaa tuottajan ja kuluttajan kustannuksella.


Hintavertailun tulokset:

Oululaisen jälkiuunipalat 4 kpl
K-Supermarket 1,35 € 
K-market 1,49 €
Alepa 1,49€

Snellmann ohuenohut kalkkunanfilee 200 g
K-Supermarket 3,39 €
K-market 4,19 €
Alepa 3,15 €

Valio luomukevytmaito 1 l
K-Supermarket 1,79 €
K-market 2,59 €
Alepa 1,79 €

Valio A+ maustamaton jogurtti 1 kg
K-Supermarket 2,49 €
K-market 2,69 €
Alepa 2,29 €

Bonaqua sitruuna-lime 1, 5 l
K-Supermarket 2,29 €
K-market 2,80 €
Alepa 2,25 €