sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Luova tauko

...on joskus paikallaan. 

Viikon sisään minulta kysyttiin kahdesti, miksi en ole kirjoittanut blogiani. Miksi en, todellakin? Yhtä selvää vastausta ei taida ollakaan. Ehkä olen viettänyt pitkiä päiviä tietokoneella muutenkin, ehkä keskittynyt hankkimaan kokemuksia, joita blogia aloittaessani elämääni kaipasin. Mutta täällä sitä taas ollaan.

Toukokuun jälkeen on tapahtunut kaikenlaista. Pientä ja isoa. Kuten...

Kahvittelua.
Romantiikkaa. 
Herkuttelua.
Matkailua.
Ulkoilmaelämää.
Arkea.
Juhlaa.
Iloisia arkiaamuja.

Kilometrejä.
Lempeä Rodoksella.
Tilaa ajatella.
Vuosi täynnä töissä.

Ja sitten tietysti niitä vähemmän kuvauksellisia hetkiä. Kastiketta rinnuksilla, juuri sopivasti kohdalle sattuneita rankkasateita, hajonneita lempiasioita, takaiskuja töissä, kyyneleitä, tiedättehän. Elämää sekin. 

Tuntuu hieman oudolta palata kuukausien hiljaiselon jälkeen. Toivottavasti jokunen lukijakin on pysynyt matkassa mukana. Katsotaan, mitä tästä tulee!