tiistai 1. lokakuuta 2013

Elämää avokonttorissa

Työskentelen avokonttorissa. Aika ison osan aikaa vietän luurit päässä. Hälinä vaimenee siinä viiden aikaan, mikä houkuttaa hoitamaan ajatustyötä vaativat työt siinä vaiheessa päivää, vaikka oikeastaan olisi syytä lähteä jo kotiin. Tällä hetkellä esimerkiksi kahlaan läpi erään asiakkaan koko nykyistä esitemateriaalia läpi ja suunnittelen kokonaisuuden konseptia uudelleen. Ei oikein luonnistu akvaariossa.

Kuva: 500px.com / Pinterest. 

Jostakin syystä työpaikallani suhtaudutaan kohtalaisen tiukasti etätyöskentelyyn. Poistuminen on aina poikkeus, ja siitä pitää laittaa tiedotusmeili koko henkilökunnalle. Harvemmin tulee työskenneltyä etänä, kun tuntuu turhalta tehdä asiasta numeroa. 

Juhlapuheissa, lehtijutuissa ja Great place to work -tyyppisissä vertailuissa työnantajat suhtautuvat etätöihin myönteisesti, jopa kannustavat siihen. Toisaalta samat työnantajat kilpailevat työntekijöistä, mikä sekin on useimmille työnhakijoille kaukana arkitodellisuudesta. 

Loppukesästä luin Koko Hubaran jutun introverteistä Trendistä. Artikkelissa kirjoittaja kertoo kokemuksistaan ja nimenomaan kyvyttömyydestään sopeutua avokonttorielämään. Harmillista kyllä en enää löytänyt juttua netistä enkä lehtipinostanikaan. Muistan työminäni kuitenkin kokeneen hengenheimolaisuutta Hubaran kanssa.



En miellä itseäni introvertiksi elämän muilla osa-alueilla, mutta keskittyminen tarkoittaa minulle hiljaisuutta. Siispä oikeastaan luuritkaan eivät riitä, kun en haluaisi kuunnella niistä taustamelun peittävää musiikkia vaan hiljaisuutta, ajatuksiani.

Perjantaina pakenin tuon esiteprojektini kanssa. Vaihdoin verkkareihin, levitin pinkat sängylle ja tartuin niihin yksitellen. Piirsin, kirjoitin, hahmotin kokonaisuuksia. Viihdyin. Tähän en olisi koskaan kyennyt konttorilla. Jo aineistoa levitellessä häly, kysymykset ja muut keskeytykset olisivat katkaisseet työni lukuisia kertoja.

Ongelmana on vain, että en ehtinyt saada työtä perjantaina valmiiksi. Tohtisinko pakata paperit mukaani huomennakin?

Mark Twain työnsä ääressä. Kuva: Populiar.com.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti