sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Voimaväriä harmauteen

Olen joskus tehnyt harjoitteen, jossa palataan yksittäiseen onnistumisen hetkeen. Harjoituksen avulla tuon saman tunteen voi palauttaa mieleensä hyvin yksinkertaisella keinolla. Kokeile, jos haluat!

Aluksi palautetaan mieleen yksittäinen hetki, jolloin on tuntenut itsensä itsevarmaksi ja voimakkaaksi: mietitään, miltä tuo onnistumisen hetki tuntui kehossa ja mielessä ja mikä väri senhetkisiä tunteita parhaiten kuvaisi. Sen jälkeen valitaan paperilappu, joka on tuota kyseistä väriä ja muistijäljen vahvistamiseksi vielä kirjoitetaan lappuun yksi sana, jonka liittää tuohon hetkeen. Värillinen paperilappu taitellaan kämmenen sisään ja yritetään tavoittaa tuo sama onnistumisen tunne tässä hetkessä. Tämän jälkeen lapun voi joko säilyttää itsellään tai hävittää, mutta joka tapauksessa väri kannattaa painaa mieleen.

Saman onnistumisen ja hyvänolon tunteen voi palauttaa mieleen ajattelemalla omaa voimaväriään aina silloin, kun tuntee tarvitsevansa ripauksen itsevarmuutta. Esimerkiksi ennen työhaastattelua, treffejä, esiintymistä tai muuta jännittävää tilannetta. 


Kokeiltu on 


Nykyiseen työhöni hakiessa esimerkiksi. Tuolloin annos itsevarmuutta saattoi olla jopa ripauksen yli... Viime kehityskeskusteluissa nimittäin lähiesimieheni kertoi anekdootin työhaastattelustani. Haastattelun päätteeksi minulta oli kysytty, onko vielä jotakin, mitä haluaisin sanoa haastattelijoille ennen lopullista valintaa. Olin kuulemma sanonut: "Palkatkaa minut. Ette tule pettymään." Oikein häkellyin tämän kuulutuani. Olinko todella sanonut jotakin noin itsevarmaa? Selvää voimavärin vaikutusta, sillä muistan psyykanneeni itseäni haastatteluun sitä ajatellen.

Minun voimavärini on oranssi, vaikka mikään lempivärini se ei ole. En koskaan pukeudu oranssiin. En myöskään maalaisi vaikkapa oranssia seinää kotiini. Silti väri itsessään saa minut hyvälle tuulelle. Siinä on positiivista energiaa ja iloisuutta. Sitä voi nauttia myös sisäisesti esimerkiksi porkkanoiden ja appelsiinien muodossa. 

Tämän päivän harmaudessa sopi muistella eilistä aurinkoa. Niin sisäistä kuin ulkoista.






Sopparesepti on hieman muokkailtu versio Hesarin Kuin luodut toisilleen -sarjan kurpitsakeitosta. Vihreät haitulat sopan seassa ovat tuoretta korianteria. 

Ja lopuksi vielä vilaus muun muassa oranssia sisältävästä ilonaiheesta, josta kirjoitan pian lisää…



Mukavaa ja voimallista viikkoa!


Kuvat ensimmäistä lukuun ottamatta: ©Annan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti